Pitkäjärven rantapalstan myynti

Pähkinärinne  ·   ·  Kari Laalo

Vantaan kaupunki on myymässä Espoon kaupungille Espoon kaupungin alueella sijaitsevaa Vantaan kaupungin omistamaa kiinteistöä 49-413-2-395 osoitteessa Pitkäjärvenranta 46, Espoo. Kauppahinnaksi on määritetty 36 880 €. Rantapalstan omistusjärjestelyjen tausta ajoittuu vähintäänkin niin kauas, kuin vuoteen 1957. Rantapalstan ostaminen silloisen Helsingin maalaiskunnan omistukseen on tehty jo yli 60 vuotta sitten kunnanvaltuustojen päätöksillä. 60 vuotta sitten omistusjärjestelyt liittyivät Tuomelan koulun tontin järjestelyihin.

Nyt Vantaan kaupunki on myymässä rantapalstaa Espoon kaupungille, kun palstan pysyttämisellä Vantaan kaupungin omistuksessa ei ole perusteita. Kiinteistö on rakentamaton. 2000-luvulla on purettu kiinteistöllä sijainnut laituri sen päästyä huonoon kuntoon. Vantaan kaupungin Tontit ja maanhankinta -yksikön mukaan kiinteistön käyttö vantaalaisten toimesta on olematonta.

kuvakollaasi tontista

Tontin kauppahinta muodostuu Espoon kaupungin tonttiyksikön noudattaman aluekohtaisen vyöhykehinnoittelun mukaisesti. Asiasta sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa kauppahintaa on arvosteltu alhaiseksi. Kuitenkaan perusteluja muunlaiselle arvonmääritykselle ei ole esitetty.

Arvo ja kauppahinta ovat eri asioita. Tontin arvoa voi mitata rahassa, mutta realistinen hinta on määritettävissä vasta kun tontille löytyy ostaja ja tontista tehdään kauppa. Vasta toteutunut kauppa osoittaa, että kaupalle määritetty hinta oli realistinen. Ei ole tullut tietoon, että tontille olisi Espoon kaupungin lisäksi muita todellisia ostajaehdokkaita.

Vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa

Palstan myynti on ollut poliittisessa käsittelyssä viimeksi 2006. Silloin läntisen Vantaan omakotiyhdistykset vastustivat myyntiä. Kaupunginhallitus vakuuttui asukkaiden talkooinnosta pitää kiinteistöstä huolta. Nyt 15 vuotta myöhemmin tarkasteltuna kiinteistö on päässyt huonoon kuntoon ja on ilmeistä, että talkoointo ei ole säilynyt vuosien varrella.

Asia on edennyt kaupungin poliittisen päätöksenteon kanavissa tavanomaista reittiä. Vasta kun päätös oli vuoden 2021 vaihtuessa edennyt valtuustokäsittelyyn, asiasta on uudelleen noussut sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua. Keskustelussa on argumentoitu, että asiaa olisi valmisteltu salassa, vaikka kaupunginhallituksen päätösasiakirjat ovat julkisia ja kenen tahansa luettavissa.

Asian käsittely jopa jäi pöydälle Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa tammikuun lopulla, kun sitä ei kokouksessa ehditty käsitellä. Pitkään on jälleen ollut hiljaista ja asia nousee keskusteluun uudelleen vasta, kun asia on nousemassa valtuustossa kokoukseen 8.3.2021. Ajankohta on poleemiselle keskustelulle otollinen myöskin vaalien läheisyyden johdosta.

Samaan aikaan, kun perjantaina 5.3. tehtiin esitys vaalien siirtämisestä koronapandemian johdosta myöhemmäksi kesäkuulle, keskustelu tontin myymisestä virisi Pähkinärinteen Facebook-ryhmässä uudelleen. Keskustelussa esitettiin jälleen puolivillaisia kommentteja esim. “tontin lahjoittamisesta” ja “pilkkahinnasta”.

Huvittavaa kommentoinnissa on, että keskustelussa myyntiä vastustavia kommentteja esitti mm. kaupunginhallituksen jäsen, joka äänesti asiasta kaupunginhallituksessa aivan päinvastaisesti. Kaupunginhallituksessa tehtiin esitys myyntihankkeen hylkäämisestä. Some-keskustelussa myyntiä vastustanut kaupunginhallituksen jäsen äänesti myyntihankkeen hylkäämistä vastaan.

Väitteet asian valmistelusta salassa ovat huvittavia myöskin siltä kannalta, että kaupunginvaltuutettu nosti asian esille Pähkinärinne-ryhmän lisäksi myös muissa alueen kaupunginosaryhmissä Facebookissa tammikuussa, kun valtuusto jätti asian pöydälle. Asiaan on ollut mahdollista tutustua viikkoja jo ennen maaliskuun kokousta. Asiaa somessa kritisoineet ovat osallistuneet keskusteluun myös tammikuussa, joten yllätyksenä asia ei ole tullut maaliskuun alussa.

Poliitikkojen julkisen aktiivisuuden lisääntyminen vaalien läheisyydessä on tyypillistä. Herääkin kysymys, onko tontin myynnistä noussut keskustelu vain yksi tapa saada vaaleissa lisää huomiota omalle puolueelle ja kuinka todellista mielenkiinto itse asiaan onkaan.

Luettelen seuraavaan listaan muutamia keskusteluketjuja Facebookista. Osa ryhmistä ovat suljettuja, eli niiden julkaisuja pääsee lukemaan vain ryhmään liittyneet Facebook-käyttäjät. Pähkinärinteen Facebook-ryhmä on julkinen, eli sen julkaisuja voi lukea kuka tahansa myös ilman Facebook-tunnuksia. Jos julkaisijat myöhemmin poistavat julkaisunsa, ne eivät enää ole saatavilla.

Asian käsittely mediassa

Asia on ollut esillä myös mediassa, ainakin Vantaan Sanomissa.

Asian käsittely kaupungin päätöksentekojärjestyksessä

Asian käsittelyjärjestys kaupungilla käy hyvin ilmi kaupunginvaltuuston kokouksen esityksestä. Linkki vaikuttaa siltä, että se saattaa ajan myötä vanheta, joten kokoan pääkohdat päätöksentekojärjestyksestä tähän.

Sosiaalisen median keskusteluissa on kritisoitu asian käsittelyjärjestystä ja että asiaa olisi käsitelty “salassa”. Näille väitteille ei kuitenkaan ole esitetty pitäviä perusteluja ja salassapitoon vetoavia kommentteja on vaikea käsittää, kun kaupungin poliittisten päätöksentekoelimien toiminta pöytäkirjoineen ja esityslistoineen on julkista. Valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät Vantaan kaupungin verkkosivuilla ja kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa asia puheeksi valtuutettujen tai kaupunginhallituksen jäsenten kanssa.

Minkälainen rantapalsta on kyseessä?

Myynnissä on kyse osoitteessa Pitkäjärvenranta 46, Espoo sijaitsevasta rantapalstasta 49-413-2-395. Palstan pinta-ala kiinteistörekisterissä on 922 m². Jälleen kerran esityksen valmistelija on tehnyt asiassa perusteellista työtä ja tarjonnut tarpeellisen informaation päätöksenteon tueksi lisäämällä lisätietoja esitykseen.

Kiinteistöön on jopa paikan päällä käymättä mahdollista tutustua karttapalvelujen kautta.

(Seuraava kappale lisätty saman päivän iltana.)

Tarkennuksena on lisättävä muutama tunti alkuperäisen artikkelin julkaisun jälkeen, että karttapalvelujen avulla tontin luonteesta sai herkästi väärän kuvan. Goolgen karttapalvelu sijoittaa osoitteen väärään paikkaan, joten Googlen katunäkymä antoi väärälaisen kuvan tontista. Herää kuitenkin kysymys, kuinka moni somessa asiaa kommentoineista ja jopa kaupginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa asian käsittelyyn osallistuneista on todella tienneet, minkälaisesta maapalasta on todellisuudessa kyse.

Ilmakuva tontista Espoon karttapalvelussa

Google Maps katunäkymä

Tontin kaavoitustilanne

Rantapalsta on voimassaolevassa asemakaavassa tunnuksella 141000 lähivirkistysalue. Alueella ei ole karttapalvelun perusteella voimassa vireilläolevia kaavamuutoshankkeita. Asemakaava on päivätty 14.5.1981 ja sitä on muutettu 2.12.1986.

Jos tulkitsen kaavamääräystä oikein, kun kyseessä on lähivirkistysalue, tontille ei voi rakentaa ainakaan asuinrakennusta. Kaavassa ei suoraan oteta kantaa mahdollisiin huoltorakennuksiin. Ottaen huomioon, että ilman kaavamuutosta tonttia ei voi käyttää asuntorakentamiseen, rajaa tämä potentiaalista ostajakuntaa olennaisesti. Kuka maksaisi tontista, jota kuka tahansa voi käyttää virkistäytymiseen? Tontille ei saa henkilökohtaista kesämökkiäkään, kun se on tarkoitettu kaikkien virkistysalueeksi.

Tontin asemakaavoitus asettaa myös tontin myyntiä vastustavien argumentit kyseenalaiseksi. Joka tapauksessa tontilla mahdollisesti talkoilla tehtävät työt edellyttäisivät maanomistajan lupaa. Miksi Espoolla olisi erilaisen intressit kunnostusehdotuksen hyväksymiselle kuin Vantaalla? Tonttiahan käyttää virkistykseen siinä espoolaiset, kuin vantaalaisetkin.

Yleiskaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavan web-sivu löytyy tällä linkillä.

Alueelle voi yleiskaavan merkintöjen perusteella yksityiskohtaisemman suunnitelman perusteella toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Yksityiseen lomakäyttöön tai ympärivuotiseen asuinkäyttöön sallitaan rakennuksia vain niillä rakennuspaikoilla, jotka ovat yleiskaavan hyväksymisajankohtana olleet tällaisessa käytössä. Koska tontilla ei ole rakennuksia ollut, uusia loma- tai asumiskäyttöön tarkoitetttuja rakennuksia ei voi rakentaa.

Maastotiedustelu

Halusin saada selkeän käsityksen, mistä tontissa on konkreettisesti kyse, joten kävin paikan päällä selvittämässä. Oikean tontin löytäminen ei ollut helppoa, sillä tonttia ei ole merkitty maastoon millään tavalla. Paikan päällä on mahdotonta ilman ennakkotietoa ymmärtää, että tontin omistaa Vantaan kaupunki tai että se ei ole Espoon kaupungin katualuetta.

Paras tapa löytää paikka on etsiä osoitteessa Pitkäjärvenranta 44 sijaitseva valkoinen asuintalo. Tontti on talon pohjoispuolella sijaitseva parkkipaikalta näyttävä alue.

Paikan päällä aiempi käsitykseni tontin pusikkoisuudesta osoittautui virheelliseksi. Tontti on pikemminkin puolittain avoin, pysäköintialueen tai kääntöpaikan oloinen katualue. Olin kuvitellut tontin olevan todellista sijaintiaan pohjoisemmassa. Pitkäjärvenrantaa ylöspäin pohjoiseen mentäessä rannan puolella on joitain risukkoisia tyhjänoloisia tontteja.

Oikea kyseessä oleva tontti on kuitenkin suhteellisen avoin parkkipaikan tai kääntöpaikan oloinen alue. Tontin yläosassa keskellä kasvaa koivu, jonka ympärille on kaiketi toistuvan pysäköinnin seurauksena muotoutunut kääntöpaikan oloinen tila. Tontti laskeutuu noin puolivälistä rantaan, jossa on muutamia havupuita. Oletettavasti vanhasta laiturista on rantaan jäänyt jäljelle yksi laiturin ankkureista. Ranta on jyrkähkö. Järven ollessa jäässä ei ollut mahdollisuutta selvittää esim. rannan uimakelpoisuutta.

Suoraan sanoen, paikan päällä en ymmärtänyt tontin virkistyskäytön arvoa. Tontti vaikuttaa enemmänkin vakiintuneen viereisen kiinteistön laajennetuksi pysäköintialueeksi. Lisäksi tonttia on selkeästi käytetty kääntöpaikkana. Erikoisuus viereisessä asuintontissa on se, että viereisen tontin tonttiliittymä vaikuttaa olevan toteutettu tämän kyseessä olevan tontin kautta. Käsitykseni on, että tonttiliittymä pitäisi toteuttaa suoraan rajaavalle tielle, mutta tässä kulku asuintontille on toteutettu Vantaan kaupungin omistaman tontin kautta.

Mielenkiintoista Pitkäjärvenrannan rannanpuoleisissa tonteissa maastossa tarkasteltuna on se tosiasia, että vaikka alue on kaavoitettu virkistysalueeksi, siellä on vieri vieressä yksityisiä tontteja, joita käyttää virkistykseensä yksittäiset ihmiset. Alue ei ole millään tavalla yhtenäisesti jatkuva virkistysalue, vaan pikemminkin enemmän huvilayhdyskunnalta vaikuttava alue. Tähän lienee syynä se, että yksityiset tontit ovat olleet yksityisessä virkistyskäytössä ennen kuin alue on kaavoitettu. Ne ovat pysyneet yksityiskäytössä siitä huolimatta, että alue on myöhemmin kaavoitettu.

Alueella on myös paljon ryteikköisiä selvästi unohtuneen oloisia tontteja. Harmi sinänsä, sillä ranta on hieno ja harvinainen järvenranta tällä alueella. Olisi suotavaa, että se olisi paremmin ja laajemmin kaupunkilaisten yleisessä käytössä. Sanottakoon selvyyden vuoksi silti, että sillä, omistaisiko tontit Vantaan vai Espoon kaupunki ei olisi yleiselle virkistyskäytölle merkitystä. Merkitystä on sillä, että tontteja ei varattaisi yksityiskäyttöön.

Vantaan kaupungin omistama tontti on kahden yleisen kaltaisessa virkistyskäytössä olevan tontin välissä. Kun kuljetaan etelästä pohjoiseen päin Pitkäjärvenrantaa, ensin kohdalle osuu Jupperin omakotiyhdistyksen Surffirannaksi kartalla nimetty rantatontti. Välissä on mainittu asuinkiinteistö osoitteessa Pitkäjärvenranta 44. Heti tämän jälkeen on Vantaan kaupungin omistama pysäköintialueelta vaikuttava tila. Vähän pohjoisemmassa on Jupperinranta-niminen kapea hiekkapohjainen uimapaikka, jolla on rakennettu laituri.

Vantaan kaupungin omistama Pitkäjärvenranta 46:n tontti ei suoraan kytkeydy Vantaan kaupunkiin. Jos ei huomioida tontin tilaa sinällään, alueella ei ole pysäköintipaikkoja. Vaikuttaa siltä, että monet pysäköi kesällä uimassa käydessään Pitkäjärvenrannan varteen tai Jupperin omakotiyhdistyksen Surffirannan muutamalle pysäköintipaikalle. Pähkinärinteestä sujuvat pyöräilyreitit tontille kulkevat joko Rajatorpantietä Tammipääntien kautta tai Ainontietä Linnaisten kautta.

Maastossa ei käy mitenkään ilmeiseksi, miten Vantaan kaupungilla tai vapaaehtoisilla talkootyöläisillä olisi Espoon kaupunkia paremmat edellytykset tai keinot tontin ylläpitoon tai kehittämiseen siten, että sen virkistyskäyttö kehittyisi nykyisestä kääntöpaikan ja parkkipaikan tyyppiseltä käytöltä.

Korjaukset artikkeliin

Artikkelia on korjattu 7.3.2021 ensimmäisen julkaisun jälkeen. Tontti on osoitteessa Pitkäjärvenranta 46, ei osoitteessa Pitkäjärventie 46, kuten artikkelissa aiemmin oli kirjattu. Artikkeliin on lisätty kappale “maastotiedustelu”. Artikkelin otsakekuva on vaihdettu ja artikkeliin on lisätty kuvia paikan päältä. Lisäksi väärään paikkaan osoittaneet Googlen karttalinkit ja Googlen katunäkymäkuva on paikannettu oikein. Karttalinkin kohdalle on lisätty maininta, että Googlen paikkahaku sijoittaa paikan kartalle väärin, kun haetaan osoitteen perusteella.

Kappaleeseen “Minkälainen rantapalsta on kyseessä?”, on tarkennettu, että karttapalvelujen avulla on voinut saada väärän kuvan tontin todellisesta sijainnista maastossa.

Yhteenveto

Halusin koota yhteen asiaan liittyviä faktoja ja linkkejä niihin sekä linkkejä asiasta käytyyn keskusteluun. Artikkelissa on myös mielipiteen luonteisia toteamuksia, joita olen kuitenkin yrittänyt perustella.

Keskustelu sosiaalisessa mediassa on vaikuttanut perustuvan erilaisiin mielikuviin ja tunnepohjaisiin kannanottoihin sen sijaan, että oltaisiin keskusteltu varsinaisesta asiasta. Faktoihin perustuen keskustelu pysyy paremmin asiassa.

Vielä on paljon epäselviä asioita, kuten se, minkälaisen ehdotuksen tontin kunnossapidosta Hämeenkylän omakotiyhdistys on tehnyt Vantaan kaupungille, kuten Vantaan Sanomien mielipidekirjoituksessa 7.3.2021 annettiin ymmärtää. Lisäksi on paljon perustelemattomia kannanottoja kuten, että tonttia oltaisiin myymässä alihintaan.

Keskustele asiasta

Asiasta voi jatkaa keskustelua tässä artikkelissa linkitetyissä Facebookin keskusteluketjuissa. Lisään myös tähän artikkelin loppuun kommentointiosion, jossa Facebook-tunnukset omaavat henkilöt voivat kommentoida asiaa.